Neuvostoliiton hajoaminen oli sisäinen hajoamisprosessi Neuvostoliiton sosialististen tasavaltojen unionissa (Neuvostoliitto), joka alkoi 1980-luvun lopulla lisääntyneillä levottomuuksilla eri osavaltioissa ja päättyi 26. Joulukuuta 1991, jolloin korkein neuvosto äänesti hajoamiseen. Vuoden 1991 elokuun vallankaappauksen epäonnistuminen, kun Neuvostoliiton hallitus ja sotilaseliitit yrittivät kaataa presidentti Mihail Gorbatšovin ja pysäyttää "suvereniteettien paraatin", johti siihen, että Moskovan keskushallinto menetti suurimman osan vaikutusvallastaan, ja yksittäinen Neuvostoliitto tasavallat julistavat itsenäisyyttä seuraavina päivinä ja kuukausina. 1900-luvun kommunistihallintojen aikana tapahtui monia joukkomurhia. Kuoleman arviot vaihtelevat suuresti riippuen mukana olevien kuolemien määritelmistä.Korkeammat arviot joukkomurhista johtuvat hallitusten tekemistä siviileihin kohdistuneista rikoksista, mukaan lukien teloitukset, väestön tuhoaminen ihmisen aiheuttaman nälän kautta ja kuolemat pakkokarkotusten, vankeuksien ja pakkotyön kautta. Näiden murhien määritelmiin sisältyvät termit "joukkotappaminen", "demokratia", "poliittinen murha", "klassikko" ja "kansanmurhan" laaja määritelmä. Virossa vihittiin presidentti Kersti Kaljulaid 23. Elokuuta 2018 Viron kommunismin uhrien 1940–1991 muistomerkki. Muistomerkin rahoitti valtio, ja sitä hallinnoi Viron historiallisen muistin instituutti. Avajaisseremonia valittiin samaan aikaan EU: N virallisen Euroopan muistopäivän kanssa stalinismin ja natsismin uhreille. Sisältö: Neuvostoliiton hajoaminen,Joukkotapot kommunististen järjestelmien alla.
Authors: Willem Brownstok
Belongs to collection: Kommunismin ja marxilais-leninismin historia: Alusta romahtamiseen
Pages: 159