Neuvoston tavoitteena oli ratkaista erimielisyydet Aleksandrian kirkossa Jeesuksen luonteesta suhteessa Isään; erityisesti onko Jeesuksella sama aine kuin Isän Jumalalla vai vain samanlaisella aineella. Aleksandrian Aleksander ja Athanasius ottivat ensimmäisen kannan; suosittu presbytteri Arius, josta termi Arian-kiista tulee, otti toisen. Neuvosto päätti ylivoimaisesti ariialaisia vastaan (arviolta 250–318 osallistujaa, kaikki paitsi 2 äänesti Ariusta). Neuvoston toinen seuraus oli sopimus kristillisen pääsiäisen päivämäärästä (Pascha kreikaksi; pääsiäinen uudella englanniksi), joka oli kirkollisen kalenterin tärkein juhla. Neuvosto päätti herättää ylösnousemuksen viettämistä ensimmäisen sunnuntain jälkeen kevään päiväntasausta seuraavan ensimmäisen täysikuu,Raamatun heprealaisesta kalenterista riippumatta, ja valtuutti Aleksandrian piispan (oletettavasti käyttämään Aleksandrian kalenteria) ilmoittamaan vuosittain tarkan päivämäärän piispakavereilleen.
Kuva 193B | Keisari Konstantinus esittelee Konstantinopolin kaupungin kunnianosoituksena valtaistuimelle asetetulle Marialle ja Jeesus-lapselle tässä kirkon mosaiikissa. Pyhä Sofia, c. 1000. | Nimetön / Julkinen
Kirjailija : Stephen Baskolan
Viitteet:
Kristinuskon historia ja laajentuminen sen alkuperästä 5. Vuosisadalle
Kommentit
Lähetä kommentti