Kansainvälinen oikeistolainen oppositio ja trotskismi ovat esimerkkejä toisinajattelijoista, jotka vielä väittävät kommunismin olevan nykyään, mutta eivät ainoita. Saksassa SPD: N jakautuminen oli alun perin johtanut erilaisten kommunistiliittojen ja puolueiden muodostumiseen, joihin sisältyivät AAU-D: N, AAU-E: N ja KAPD: N neuvoston suuntaukset. Neuvostollisuudella oli rajoitettu vaikutus Saksan ulkopuolella, mutta muodostui useita kansainvälisiä järjestöjä. Espanjassa vasemman ja oikean toisinajattelijan fuusio johti POUM: N muodostumiseen. Samoin Espanjan CNT liitettiin FAI-poliittisen puolueen, ei-marxilaisen puolueen, joka kannatti vallankumouksellista kommunismia, kehitykseen.
Kommunismin leviäminen (1945–1957)
Kylmän sodan lopputuloksena noin vuonna 1947 Kremli perusti viime aikoina kansainväliset koordinointielimet, mukaan lukien Maailman demokraattisen nuorisoliiton, Kansainvälisen opiskelijaliiton, Maailman ammattiyhdistysten liiton, Naisten kansainvälisen demokraattisen federaation ja Maailman rauhanneuvoston. Malcolm Kennedy sanoo, että "kommunistiseen" etujärjestelmään "kuului sellaisia kansainvälisiä järjestöjä kuin WFTU, WFDY, IUS, WIDF ja WPC, lisäksi joukko pienempiä elimiä, jotka tuovat toimittajia, lakimiehiä, tutkijoita, lääkäreitä ja muita laajaan verkkoon".
Kuva 006B | Kommunistinen internationaali julkaisi saman nimellisarvoisen teoreettisen lehden useilla eurooppalaisilla kielillä vuosina 1919–1943 Alkuperäinen lähettäjä Carrite (siirtänyt Bagratun) / Julkinen verkkotunnus
Kirjailija : Tobias Lanslor
Viitteet:
Kommunismin ja marxilais-leninismin historia: Alusta romahtamiseen
Kommunismin kehitys: Pre-marxilaisuudesta Venäjän vallankumoukseen
Kommentit
Lähetä kommentti