Pintaplasmoniresonanssi (SPR) on yleisin etikettivapaa tekniikka biomolekyylien vuorovaikutusten mittaamiseksi. SPR-instrumentit mittaavat metallin pinnalta (biosensorilta) heijastuneen valon taitekerroksen muutosta. Biomolekyylien sitominen tämän pinnan toiselle puolelle johtaa taitekertoimen muutokseen, joka on verrannollinen anturiin lisättyyn massaan. Tyypillisessä levityksessä yksi sitoutumispartneri (ligandi", usein proteiini) immobilisoidaan biosensoriin ja liuos, jolla on potentiaalisia sitoutumispartnereita (analyytti), kanavoidaan tämän pinnan yli. Analyytin kertyminen ajan mittaan antaa mahdollisuuden mitata nopeuksilla (kon), off-nopeuksilla (koff), dissosiaatiovakioilla (Kd) ja joissain sovelluksissa analyytin aktiivisilla pitoisuuksilla. Useat erilliset myyjät tarjoavat SPR-pohjaisia laitteita.Tunnetuimpia ovat Biacore instrumentit, jotka olivat ensimmäisiä kaupallisesti saatavia.
Dual polarisaation interferometriaa (DPI) voidaan käyttää mittaamaan proteiini-proteiini-vuorovaikutuksia. DPI tarjoaa reaaliaikaiset, korkean resoluution mittaukset molekyylikoko, tiheys ja massa. Toisaalta merkitseminen ei ole välttämätöntä, yksi proteiinilajeista on immobilisoitava aaltojohdon pinnalle. Kinetiikan ja affiniteetin lisäksi konformaatiomuutokset vuorovaikutuksen aikana voidaan lisäksi kvantifioida.
Kuva 209A | Esimerkki Maxam – Gilbert-sekvenssireaktiosta. Poistamalla saman merkityn segmentin DNA erillisistä pisteistä, saadaan merkittyjä fragmentteja, joiden koko on erikokoinen. Fragmentit voidaan sitten erottaa gel electrophoresis toisella. | w: Käyttäjä: Useita kertoja (Tiedosto: Maxam gilbert sequencing.png) Shakiestone (vectorization) Incnis Mrsi (tweaks) / CC BY-SA (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/legalcode) | Page URL : (https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Maxam-Gilbert_sequencing_en.svg) from Wikimedia Commons
Kirjailija : John Kaisermann
Kommentit
Lähetä kommentti